Jatkuva rapsuttelu voi kieliä atopiasta
Atopia on tulehduksellinen ja kutiseva hyvin yleinen ihosairaus, jossa koiran iho muodostaa vasta-aineita ympäristössä esiintyville valkuaisaineille, esimerkiksi siitepölyille tai varastopunkeille. Iholla on jatkuva tulehdusreaktio puolustussolujen ja tulehdussolujen yliaktiivisuuden takia.
Koira raapii ja kalvaa tulehtunutta ihoaan aiheuttaen siihen vaurioita, jolloin syntyy helposti toissijaisia bakteeri- ja hiivatulehduksia. Atoopikko vierailee erilaisten iho- ja korvatulehdusten takia eläinlääkärin vastaanotolla tiheään, joten omistaja alkaa usein pitää kutinaa jo normaalina.
Kutinaa ja vaurioita on monesti korvalehtien, huulien, tassujen ja nivusten alueella. Koiralla voi olla myös silmien sidekalvon tulehduksia. Pitkälle edenneessä atopiassa korvien, mahanalusen, nivusten ja kainaloiden iho alkaa vaikuttaa norsun iholta. Joskus atopia taas ilmenee vain korvatulehduksina. Peräaukon ympäryksen tai takaselän päällisen ihomuutokset eivät ole tyypillisiä atopialle.
Poissulkeva diagnoosi paljastaa atopian
Perimä on yksi suurimmista altistavista tekijöistä. Oireet alkavat nuorena: yleensä noin ½–3 vuoden iässä. Oireilussa voi olla vaihtelua vuodenaikojen mukaan esimerkiksi siitepölyn esiintymisestä johtuen.
Terveen koiran ei nähdä rapsuttavan itseään päivittäin ja päivittäinen rapsuttelu vaatii aina tarkempaa selvittelyä. Usein omistaja tottuu nopeasti rapsutteluun, joka alkaa jo nuorella koiralla, eikä koe sitä ongelmana. Kutina on kuitenkin erittäin suuri elämänlaatuun vaikuttava tekijä ja kutisevat ihmiset kuvaavat tunnetta paljon kipua voimakkaampana. Iho vaikka revitään rikki ja kestetään ennemmin kipua kuin kutinaa.
Atopiaa ei voida parantaa, mutta oireita voidaan hallita. Atopian toteamiseen ei ole yksiselitteistä testiä. Diagnoosin saamiseksi poissuljetaan ensin muut samantyyppisiä oireita aiheuttavat syyt, kuten ruoka-ainehaittavaikutus, loiset, aineenvaihduntasairaudet sekä hoidetaan toissijaiset bakteeritulehdukset. Vasta näiden syiden poissulkemisen ja hoidon jälkeen päädytään tyypillisten oireiden perusteella atopiadiagnoosiin.
Verinäytteessä ilmenevät kohonneet vasta-aineet oikeana ajankohtana tutkittuina vahvistavat diagnoosia. 10–15 prosentilla atoopikoista vasta-aineet ovat normaalit ja terveillä oireettomilla koirilla taas tavataan usein kohonneita arvoja.
Useiden hoitomuotojen yhdistelmä tehokkain
Atooppinen koira tarvitsee hoitoa koko elämänsä ajan ja hyvästä hoidosta huolimatta sairaudessa tulee usein pahenemisjaksoja. Omistajan ja eläinlääkärin välinen toimiva kommunikaatio on erittäin tärkeää. Omistajan tulee ymmärtää sairauden luonne ja oppia seuraamaan oireita, ja eläinlääkärin tulee tehostaa hoitoa aina sopivilla keinoilla oireiden mukaan. Usein atooppisen koiran omistaja kiertää epätoivoisena vastaanotolta toiselle ja oireet helpottavat aina hetkeksi, mutta paikkaa vaihtamalla ei muodostu riittävää kokonaiskuvaa, jotta diagnoosin saisi aikaan.
Hoidolla lähestytään ongelmaa useilta eri suunnilta ja hoitoja yhdistämällä saadaan paras lopputulos. Omistajan oppiessa lukemaan oireita saadaan ne usein ajoissa rauhoittumaan eikä olla enää jatkuvassa antibioottikierteessä. Shampoopesuin vähennetään reaktiota aiheuttavia valkuaisaineita. Ihon pintaa vahvistamalla parannetaan suojamuuria.
Siedätyshoidolla opetetaan iho reagoimaan kohtuullisesti valkuaisaineisiin. Puolustuskykyä laskevilla ainesosilla ja lääkkeillä rauhoitetaan puolustus- ja tulehdussolujen toimintaa. Korvien säännöllisellä puhdistuksella saadaan korvien olosuhteet pidettyä sellaisina, etteivät bakteerit ja hiivat viihdy korvissa.
Korviin voidaan käyttää myös kerran viikossa paikallisesti eläinlääkäriltä saatavaa puhdisteeseen sekoitettua kortisonia, joka pitää korvakäytävän ihon tulehdusreaktion kurissa. Jo muodostuneita bakteeri- ja hiivatulehduksia hoidetaan paikallishoidolla tai suun kautta annettavilla antibiootti- ja hiivalääkekuureilla.
Lähde: Sympaattiset asiantuntijaeläinlääkärit © Sympaatti Oy.